Piispalan
perheviikonloppu 3. - 4.9.2005
Syyskuisena viikonloppuna otimme
suunnaksemme paikan, joka on "elämysten matkailukeskus
keskellä luontoa". Lauantaina aamupäivällä
suuntasimme siis Kannonkosken Piispalaan kukin omilla kyydeillämme
ja perillä huomasimme, että meitähän on koossa ihan
kiva lähes 30 hengen porukka.
Ihan
ensiksi vähän tankkasimme Piispalan
lounaspöydässä, jotta jaksoimme tutustua Piispalaan ja
toisiimme. Iltapäivän mittaan lapset viettivät
toiminnallisen parituntisen ohjaajiensa kanssa, ja sillä
välin aikuiset tutustuivat Pohjois-Päijänteen
Omaishoitajat -yhdistyksen toimintaan. Välillä vietettiin
vapaa-aikaa oman perheen tai uusien kavereiden seurassa. Tekemistä
Piispalan maastossa riitti ja salilla sai käydä pomppimassa
trampoliinilla, sählyilemässä tai muuten vain
palloilemassa. Lauantai-ilta kului koulutuskeskuksessa seurustellen,
saunoen ja syöden. Nuoriso-osasto kirmaili enimmäkseen
ulkona, kunnes iltakymmenissä kukin perhe kömpi omaan
majoituspaikkaansa: tasokkaaseen rivitalokämppään tai
paritalonpuolikkaaseen. Luonnon helmassa uni maistuikin makoisalta.
Valmiiseen aamupalapöytään kelpasi mennä
sunnuntaiaamuna heti, kun sai silmänsä auki. No,
pääsi sitä mahaa heti vajentamaankin, kun
aamupäivällä selvitettiin stuntrataa ohjaajan
opastuksella perheiden voimin. Hauskaa oli ja suuremmitta
haavereittakin taidettiin selviytyä. Taisi nuorison mielestä
loppua stunttailu vähän kesken, kun piti taas
rientää lounaspöytään.
Luovutimme majoitushuoneemme pois puoliltapäivin, mutta ei se
lysti siihen loppunut! Metsän siimekseen oli rakennettu valtava
liikuntahalli, joka oli otettu käyttöön vasta
edellisessä kuussa. Säntäsimme uutuuttaan
kiiltelevään uimahalliin polskuttelemaan ja siellä
riittikin tekemistä. Hyppyteline oli kovassa
käytössä, kun perheiden uskaliaimmat plumpsahtivat
tämän tästä kolmen metrin korkeudesta veteen.
Lapsillehan tuo nyt ei ollut temppu eikä mikään, mutta
muutamaa isää sai vähän aikaa houkutella menoon
mukaan. Taisivat loppujen lopuksi isätkin olla varsin vilkkaaseen
tahtiin hyppimässä äitien keskittyessä ihastelemaan
menoa vähän kauempaa kauhunsekaisin tuntein. Ja olihan
siellä ihan tavallinen uima-allaskin, jossa kuntouinti luonnistui
loistavasti. Ihmetystä aiheutti myös, kun huomasimme,
että veden alla kuuluu musiikkia. Ei vaan jaksanut sukeltaa niin
kauan, että olisi kuullut koko kappaleen...
Puhtaina ja raukeina lähdimme ajelemaan koteihimme jälleen
uusi kiva kokemus takataskussa.
Alla muutama kuva viikonlopusta:
|
